24.5.2000

Tampereen käräjäoikeuden tuomio 5.3.1998

Käräjäoikeus tuomitsi A:n tekijänoikeusrikoksesta ehdolliseen vankeusrangaistukseen. Lisäksi A ja Y Oy, joka oli haastettu kuultavaksi ja jota käräjäoikeudessa edusti A hallituksen puheenjohtajana, velvoitettiin yhteisvastuullisesti suorittamaan asianomistajalle kohtuullista hyvitystä ja korvausta muusta menetyksestä ja haitasta korkoineen sekä oikeudenkäyntikulujen korvausta.

A:n avustaja lähetti käräjäoikeuteen tyytymättömyyden ilmoituksen, jossa kohtaan "ilmoittaja" "ilmoittaja (ilmoittajan päämies)" oli merkitty "A" sekä kohtaan "ilmoituksen sisältö" merkitty "koko päätös". Kohdassa "ilmoittajan allekirjoitus" oli A:n avustajan nimikirjoitus.

Hyväksytty tyytymättömyyden ilmoitus: "A koko tuomioon".

Käräjäoikeuden puheenjohtaja käräjätuomari Dunder.

Turun hovioikeuden päätös 2.9.1999

Y Oy lausui kantelunaan hovioikeudelle, että yhtiön hallituksen puheenjohtaja A oli edustanut yhtiötä sen ollessa kuultavana tekijänoikeusrikosta koskevassa asiassa, jossa A oli ollut vastaajana. A:n avustaja oli täyttänyt tyytymättömyydenilmoituslomakkeen katsoen A:n tuolloinkin edustaneen myös yhtiötä. A oli ilmoittanut tyytymättömyyttä koko tuomioon, myös edustamansa yhtiön puolesta. Tyytymättömyys oli kuitenkin merkitty ilmoitetuksi vain A:n puolesta. Y Oy vaati, että hovioikeus korjaa tyytymättömyyden ilmoituksen koskemaan paitsi A:ta myös yhtiötä.

Hovioikeus lausui perusteluinaan, että A:n avustaja oli 10.3.1998 telekopiona toimittanut käräjäoikeudelle tyytymättömyydenilmoituslomakkeen, jonka oli ilmoittajana allekirjoittanut A:n avustaja. Lomakkeen kohtaan "ilmoittaja (ilmoittajan päämies)" oli merkitty A.

Oikeudenkäymiskaaren 25 luvun 5 §:n mukaan asianosaisen, joka tahtoo hakea muutosta käräjäoikeuden ratkaisuun, on ilmoitettava siihen tyytymättömyyttä puhevallan menettämisen uhalla. Jos useilla asianosaisilla on yhteinen puhevalta, riittää yksi tyytymättömyyden ilmoitus. Mainittua lainkohtaa koskevan hallituksen esityksen 184/1977 mukaan asianosaisilla on yhteinen puhevalta esimerkiksi jakamattoman kuolinpesän osakkaina. A:lla ja Y Oy:llä, jota A:lla oli ollut oikeus edustaa, ei ole tällaista välttämätöntä prosessinyhteyttä, jonka nojalla A:n tekemä tyytymättömyyden ilmoitus riittäisi myös yhtiön puolesta tehdyksi. Sen vuoksi kantelu hylättiin.

Asian ovat ratkaisseet hovioikeuden jäsenet Kilpi, Tuomaala ja Ikola. Esittelijä Marianne Salonen.

Perustelut

Tekijänoikeusrikoksesta syytetty A ja hänen edustamansa yhtiö, johon hyvitys- ja korvausvaatimukset oli myös kohdistettu, ovat käräjäoikeudessa kiistäneet vaatimukset. Käräjäoikeuden katsottua A:n syyllistyneen rikokseen hänet ja yhtiö on velvoitettu yhteisvastuullisesti suorittamaan hyvitystä ja korvauksia. A:n oikeudenkäyntiavustajan toimitettua käräjäoikeudelle allekirjoittamansa tyytymättömyyden ilmoituksen tuomioistuin on hyväksynyt sen merkinnöin "A koko tuomioon". Lomakkeen kohtaan "ilmoittaja (ilmoittajan päämies)" oli merkitty A ja kohtaan "ilmoituksen sisältö" koko päätös.

Muutosta käräjäoikeuden tuomioon ovat hovioikeudessa hakeneet sekä A että yhtiö. Asiassa on kysymys siitä, onko A:n ohella yhtiön katsottava ilmoittaneen tyytymättömyyttä käräjäoikeuden tuomioon.

Oikeudenkäymiskaaren 25 luvun 5 §:n mukaan asianosaisen, joka tahtoo hakea muutosta käräjäoikeuden ratkaisuun, on ilmoitettava siihen tyytymättömyyttä puhevallan menettämisen uhalla. Jos useilla asianosaisilla on yhteinen puhevalta, riittää yksi tyytymättömyyden ilmoitus. A:lla ja hänen edustamallaan yhtiöllä ei ole säännöksessä tarkoitettua yhteistä puhevaltaa. A:n ilmoitusta ei siten tällä perusteella ole pidettävä yhtiön ilmoituksena.

Oikeuskäytännössä on katsottu, että tyytymättömyyden ilmoituksen ollessa epäselvä tuomioistuimen on kehotettava ilmoittajaa täsmentämään ilmoitustaan (KKO 1994:79) ja lisäksi, että tyytymättömyyden ilmoitusta on tulkinnanvaraisissa tapauksissa tulkittava ilmoittajan eduksi (KKO 1999:120). A:n ja yhtiön edut ovat oikeudenkäynnissä olleet yhteneväiset. A:ta oli asiaa käsiteltäessä avustanut paitsi vastaajana myös yhtiön edustajana edellä mainittu ilmoituksen laatinut asianajaja. Ilmoitus oli kohdistettu "koko päätökseen". Tyytymättömyyden ilmoituksen tarkoitus on näihin seikkoihin nähden ollut epäselvä. Ilmoittajalta olisi tämän vuoksi tullut tiedustella, oliko A tarkoittanut ilmoittaa tyytymättömyyden ratkaisuun myös edustamansa yhtiön puolesta. Kun käräjäoikeuden puheenjohtaja on hyväksynyt ilmoituksen kehottamatta täsmentämään sitä ja kun edellä lausutusta on pääteltävissä ilmoituksen tarkoitus, hovioikeuden olisi tullut hyväksyä kantelu tyytymättömyyden ilmoituksen korjaamisesta koskemaan myös yhtiötä.

Päätöslauselma

Hovioikeuden päätös kumotaan ja asia palautetaan hovioikeuteen, jonka tulee ottaa se uudelleen käsiteltäväkseen ja, huomioon ottaen palauttamisen syy, siinä laillisesti menetellä.

Asian ovat ratkaisseet oikeusneuvokset Lindholm, Suhonen, Palaja, Arponen ja Mansikkamäki. Esittelijä Sami Myöhänen.